Blackjackin säännöt voi oppia vain muutamassa minuutissa videomme avulla. Käsittelemme myös edistyneempiä aiheita, kuten strategiaa ja korttien laskemista. Aloittelijasta edistyneeseen!
Blackjackissa vastustajasi eivät ole muita pelaajia, vaan jakaja, käytännössä itse kasino. Peliä pelataan ranskalaisilla korteilla, joissa mailla ei ole merkitystä. Voitat, jos sinulle jaetut korttien arvo on korkeampi kuin jakajalla olematta yli kaksikymmentäyksi. Tästä tulee pelin toinen nimi: 21. Tasapeli voi helposti esiintyä pelissä. Tyypillisesti useita kierroksia pelataan peräkkäin.
Korttien arvo vastaa niissä olevia numeroita. Sotilas, kuningatar ja kuningas ovat arvoltaan 10. Ässän tapaus on erityinen, koska se voi olla joko 11 tai 1, riippuen siitä, kumpi on pelaajalle edullisempi.
| Kortti | Arvo |
|---|---|
| Ässä | 1 tai 11 |
| 2-10 | Kasvoarvo |
| Sotilas, Kuningatar, Kuningas | 10 |
Keskustellaan Blackjack-pelin vaiheista. Ensimmäiseksi meidän on asetettava panos päästäksemme kierrokseen. Sen jälkeen jakaja jakaa meille ja itselleen kaksi korttia. Pelaajille jaettavat kortit ovat kuvapuoli ylöspäin, eli kaikki voivat nähdä niiden arvon. Jakajalle jaetuista kahdesta kortista vain toinen on kuvapuoli ylöspäin.
Jos olemme tarpeeksi onnekkaita saamaan Blackjackin heti alkujaossa, meidän ei tarvitse tehdä enää mitään, sillä tämä on paras mahdollinen tulos. Tällaisissa tapauksissa olemme lähes varmoja voittajia, ellei jakajalla myös ole Blackjack, jolloin kyseessä on tasapeli. Saadaksemme Blackjackin, meidän on saatava toinen kortti ässänä ja toinen kymmenen arvoinen kortti, eli joko 10, jätkä, akka tai kuningas. Jos emme saa Blackjackia alkujaossa, meillä on kaksi vaihtoehtoa: joko pysähdymme tai pyydämme lisäkortti(a) jakajalta. Jos korttiemme arvo ylittää 21, olemme hävinneet ja panoksemme menee kasinolle.
Jos päätämme pysähtyä, on jakajan vuoro kääntää kuvapuoli alaspäin oleva korttinsa ja nostaa itselleen lisäkortteja. Jos jakaja menee yli 21:n tai pysähtyy pienempään lukemaan kuin meillä, olemme voittaneet.
Voit jakaa kätesi kahteen osaan, jos saat kaksi samanarvoista korttia alkujaossa, esimerkiksi kaksi kahdeksikkoa. Joissakin pöydissä voit jakaa vain kymmenen arvoiset kortit, jos ne ovat samaa arvoa, eli voit jakaa kaksi jätkää, mutta et kuningasta ja jätkää. Lisäksi on pöytiä, joissa kahden ässän jakaminen ei ole sallittua.
Kun jaat, sinun on ensin asetettava toisen käden panos, joka on yhtä suuri kuin alkuperäinen panos. Tämän jälkeen jakaja antaa sinulle kaksi lisäkorttia, yhden kummallekin kädelle. Käsien lopputulokset ovat sen jälkeen riippumattomia toisistaan, mikä tarkoittaa, että toinen voi hävitä ja toinen voittaa. Voit pyytää lisäkortteja kullekin kädelle erikseen.
On tärkeää huomata, että monissa pöydissä, jos saat Blackjackin jaetulla kädellä, voitto on vain sama kuin tavallinen voitto. Lisäksi on pöytiä, joissa uudelleenjako on mahdollista, jos saat vähintään yhdelle jaetulle kädelle toisen samanarvoisen kortin.
Tuplaaminen eli Double Down tarkoittaa, että alkujaon jälkeen tuplaat panoksesi ja pyydät vain yhtä lisäkorttia. Tämän pyydetyn kortin jälkeen et voi pyytää toista korttia kyseisellä kierroksella. Kaikki pöydät eivät salli jakamista tai tuplaamista. Suosittelemme valitsemaan pöydän, jossa nämä ovat mahdollisia. Nämä vaihtoehdot vähentävät kasinon etua sinua vastaan. On kuitenkin tärkeää tietää, milloin niiden käyttö on kannattavaa. Strategiataulukot voivat auttaa tässä.
Yksi Blackjack-pelin mielenkiintoisista puolista on, että on olemassa matemaattisesti optimaalinen strategia, joka voi vähentää kasinon etua puoleen prosenttiin. Tätä kutsutaan yleisesti "perusstrategiaksi". Itse asiassa jotkut pelaajat pystyvät kallistamaan kertoimet omaksi eduksi kasinoa vastaan laskemalla kortteja ja noudattamalla strategiaa (ks. myöhemmin tässä artikkelissa).
Jos noudatat "perusstrategiaa", voit odottaa maksimoivan Palautus Pelaajalle -arvon mahdollisimman suureksi (se on yli 99% useimmissa Blackjack-muunnelmissa). Toisin sanoen, voit vähentää kasinon etua alle 1%:iin. Pidä mielessä, että Palautus Pelaajalle -arvot lasketaan tuhansille korttijaolle. Lyhyellä aikavälillä koet paljon vaihtelua saldossasi.
Blackjack-strategiataulukot on luotu osoittamaan, mikä seuraava siirtosi pitäisi olla riippuen siitä, minkä kortin sinulla on ja minkä kortin jakajalla on. Kuitenkin strategiataulukko muuttuu sen mukaan, mitä Blackjack-muunnelmaa pelaat. Lisäksi korttien laskijat poikkeavat usein "perusstrategiasta", koska se olettaa, ettei ole taustatietoa jäljellä olevista korteista pakassa.
Useimmat ihmiset pitäisivät erittäin vaikeana seurata tarkasti, mitkä kortit ovat jo tulleet pakasta. Onneksi erilaisia korttienlaskumenetelmiä on kehitetty tätä tarkoitusta varten, joten sinun ei tarvitse olla poikkeuksellisen hyvä muisti. Tämä on erityisen hyödyllistä, kun otetaan huomioon, että useimmat Blackjack-pöydät eivät pelaa vain yhdellä pakkauksella, vaan tyypillisesti kuudella.
Yksi tunnetuimmista menetelmistä on "High-Low" (kirjoitetaan usein "Hi-Lo"). Tämän ydin on, että jaamme kortit kolmeen ryhmään niiden numeron tai arvon perusteella: pienet kortit 2:sta 6:een, keskikokoiset kortit 7:stä 9:ään, suuret kortit 10:stä ässään. Sitten annamme arvon kullekin kolmesta ryhmästä. Annamme plus yhden pienimmän arvon ryhmälle, nolla keskimmäiselle ja miinus yhden suurimman arvon ryhmälle. Seuraava kuva tiivistää tämän:
Nyt kun olemme antaneet arvon jokaiselle korttityypille, tehtävämme on seurata jo käännettyjen korttien arvojen tasapainoa. Eli esimerkiksi, jos jaetaan 4, lisäämme yhden tasapainoon, tai jos jaetaan jätkä, vähennämme yhden tasapainosta.
Mitä enemmän tämä tasapaino kasvaa, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on kasinoa vastaan. On myös tärkeää pitää mielessä, kuinka monta pakkaa jakajalla on vielä jakamatta. Tämä auttaa ymmärtämään, kuinka keskittyneitä korkeat kortit ovat jakamattomissa pakoissa. Kun jaamme tasapainoarvon jäljellä olevien pakkojen lukumäärällä, saamme niin sanotun "todellisen tasapainon". Jos tasapainomme on 8 ja jakajalla on vielä 2 pakkaa, todellinen tasapainomme on 4.
Käytämme tätä todellista tasapainoa päättääksemme, kuinka paljon panostamme. Jos todellinen tasapainomme on korkea, nostamme panosta. Jos todellinen tasapaino on matala, vähennämme sitä. Hi-Lo-menetelmää käyttäessä on edelleen erittäin tärkeää pelata täydellisesti perus Blackjack-strategian mukaisesti. On mainitsemisen arvoista, että korttien laskemisen avulla voimme tietoisesti ja matemaattisesti poiketa perusstrategiasta tietyissä tapauksissa. Kirjoitamme näistä poikkeuksista myöhemmin.
Yksinkertaisin asia on useiden korttipakkojen käyttö. Tämä ei ainoastaan tee laskemisesta vaikeampaa, mutta vielä tärkeämpää, se hidastaa korttien laskijoiden voittoja. Tämä johtuu siitä, että suurimman osan ajasta todellinen saldo mielessä saavuttaa korkeat lukemat vasta pelin lopussa, jolloin laskija voi lyödä vetoa suurella varmuudella.
Toinen asia, jonka kasino voi tehdä, on olla odottamatta, että kaikki pakat ovat lähellä loppuaan ennen uudelleen sekoittamista, sen sijaan ne saattavat sekoittaa puolivälissä. Vaikka tämä on hyvä ratkaisu korttien laskijoiden estämiseksi, se on myös melko kallista. Tämä johtuu siitä, että kun jakaja sekoittaa, pelaajat eivät pelaa, eikä näin ollen tuloja synny.
Mikä täysin estää korttien laskemisen, on jatkuvan korttien sekoituskoneiden käytön. Kasinot pitävät tästä myös, koska se tarjoaa erittäin nopean sekoituksen. Haittapuolena on, että monet pelaajat eivät luota korttien sekoituskoneisiin.
Toinen vaihtoehto kasinoille on, jos ne epäilevät pelaajan laskevan kortteja tietyllä pöydällä, ne voivat muuttaa pöydän sääntöjä niin, että pelaajat voivat lyödä vetoa vain samalla panoksella jokaisessa kierroksessa. Tämän seurauksena korttien laskija ei voi lyödä suurta vetoa, vaikka tietäisi kertoimien olevan hyvät.
Kasino voi myös valita vain niiden Blackjack-pöytien käyttämisen, joilla on vähemmän suotuisat säännöt pelaajille kuin naapurikasinolla. Näin he voivat varmistaa, että korttien laskijat eivät vieraile heidän kasinollaan.
Lopuksi on syytä huomata, että kasinon johto voi päättää olla huolehtimatta liikaa korttien laskijoista. He voivat väittää, että korttien laskijoiden tuntikohtaiset voitot ovat riittävän rajalliset hyväksyttäviksi käyttökustannuksina.